Yhteistä kaikille katoille on se, että jossain vaiheessa ne tulevat elinkaarensa päähän. Mikä se elinkaaren mitta sitten kullekin katolle on, on hyvinkin tapauskohtaista.
Katon elinkaareen vaikuttavat muun muassa katemateriaali ja sen ominaisuudet, katon rakentamistapa ja se, miten katon kunnosta on huolehdittu vuosikymmenten saatossa.
Jotta asia ei olisi aivan näin yksinkertaista, on monesti katon elinkaaren aikana tehty myös katon alapuolella toimenpiteitä, jotka sitten vaikuttavat katon toimivuuteen.
Millainen on toimiva katto?
Katon tärkein tehtävä on suojata rakenteita olosuhteilta eli pitää vesi ulkopuolella. Ei tietenkään haittaa, jos se siinä ohessa myös miellyttää omistajansa silmää.
Olosuhteilta suojaaminen tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että vesi pysyy ulkopuolella, mutta toimivan katon ominaisuuksiin kuuluu luonnollisesti sekin, ettei katon rakenne estä alla olevia rakenteita toimimasta alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Katon pitää siis tuulettua, kondenssiveden pitää päästä haihtumaan ja ilman ylipäätään liikkumaan. Jos ei näin ole, niin ongelmia on jossain vaiheessa luvassa.
Kattovuoto voi olla akuutti tai piilevä
Akuutti ongelma voi olla otsikon mukainen katto vuotaa piipun juuresta. Akuutti ongelma voi olla juuri siinä mielessä kiitollisempi, että se paljastuu yleensä nopeasti, jolloin siihen voidaan reagoida ennen suurempia tuhoja.
Piilevä ongelma taas voi olla sellainen, joka jatkuu pitkään – joskus harmittavankin pitkään – ennen kuin se huomataan. Piilevä ongelma saattaakin muhia vuosikausia ennen kuin se paljastuu laaja-alaisena ja välittömiä toimenpiteitä vaativana.
Miten toimia, jos havaitsee kattovuodon?
1. Tee ensiaputoimet
Kun havaitset ongelmia katossa, esimerkiksi huomaat, että katto vuotaa piipun juuresta, tärkeintä on nopea ensiapu!
Vuoto pitää saada nopeasti loppumaan.
2. Tarkastele ja tutki mahdolliset vahingot
Kun tilanne on rauhoittunut, tutkitaan (hyödynnä asiantuntijoita) mahdolliset vahingot. Parhaimmillaan selvitään lattian luuttuamisella, kun taas pahimmillaan tilanne voi olla se, että on tosissaan mietittävä kattoremontin tekemistä.
Pahimpien tapausten välttämiseksi katon säännöllinen tarkastelu ja huolto tarvittaessa ovat ensiarvoisen tärkeitä! Katto voi olla surkeassa kunnossa, vaikka se näyttäisikin ihan kivalta ulkoapäin.
3. Tehdään katon kunnostussuunnitelma
Kun vahingot on selvitetty, istutaan suunnittelupöydän ääreen ja arvioidaan kattoa kriittisesti seuraavin kysymyksin:
- Mitä katosta nyt tiedetään?
- Onko se missä vaiheessa elinkaartaan?
- Onko katemateriaali elinkaarensa päässä?
- Entä katon kiinnitykset?
- Millainen on läpivientien kunto?
- Entä sadevesijärjestelmän?
- Ovatko katon rakenteet kunnossa?
- Toimiiko katto niin kuin sen kuuluu toimia?
- Onko aluskatteita? Ja jos on, niin missä kunnossa ne ovat?
- Onko aluskatteet asennettu oikein?
- Onko katossa riskirakenteita, jotka saattavat taas tulevaisuudessa aiheuttaa ennakoimattomia murheita?
Kysymyksiä, joihin pitää saada selkeä vastaus on monia, eivätkä kaikki välttämättä ole rakennusalaa tuntemattomalle itsestäänselvyyksiä. Ei ole ollenkaan huono vaihtoehto ottaa alan asiantuntijaan yhteyttä suunnittelun tueksi.
Joka tapauksessa on järkevää, että suunnitellaan toimenpiteet ”potilaan ehdoilla”. Asiantuntijan kanssa tai asiantuntemuksen riittäessä on hyvä ottaa huomioon myös:
- Yläpohjan lisälämmöneristämisen tarve
- Mahdolliset tulevat muutokset rakenteissa
- Riskikohtien parannukset
- Katon seuraavat vuosikymmenet ja niiden mahdollisesti tuomat muutokset.
Esimerkiksi rintamamiestaloissa talon yläpohjassa voi eristeenä olla 10 cm purua ja se on sellaisenaan riittänyt sen ajan asumisvaatimuksiin aivan hyvin. Nykyisillä vaatimuksilla rakennusten energiatehokkuuden ja asumismukavuuden suhteen 10 cm purua ei enää riitä.
Jos tässä kohtaa katon uusiminen tulee ajankohtaiseksi, niin monesti pelkkä katemateriaalin vaihto -tyyppinen ratkaisu ei välttämättä olekaan kaikkein järkevin, vaan rakenteita korottamalla päästään jopa triplaamaan eristepaksuus ilman, että sisätilojen korkeus kärsisi tai talo ulkonäöllisesti muuttuisi.
On hyvä, että suunnitellessa siis punnitaan erilaisia vaihtoehtoja pitkälle rakennuksen tulevaisuuteen ennen kuin päätös toteutuksesta tehdään.
Miten katon kuntotarkastus tehdään?
Jos palataan taas perusteisiin katon tehtävistä, niin muistetaan, että katon tärkein tehtävä on suojata alla olevia rakenteita/rakennusta olosuhteilta eli pitää vesi ulkona.
Toinen tärkeä tehtävä on antaa katon alapuolen rakenteiden olla ja elää terveesti.
Ja viimeiseksi – vaan ei vähäisimmäksi – katon tulee olla käyttäjälleen turvallinen. Kiinteistön omistaja on vastuussa katon turvatuotteista. Eli esimerkiksi siitä, ettei lumi ja jää pääse tippumaan katolta kenenkään päälle.
1. Katsotaan ensin kokonaiskuvaa
- Mikä on katon yleisilme ja miltä se näyttää?
- Onko katolla jotain sinne kuulumatonta, kuten sammalia, lehtiä, oksia yms. ympäriltä tullutta? Vuosikausia katolla olleet sammaleet eivät tee hyvää vesikatolle.
- Onko katto painunut jostain kohtaa selvästi? Rakenteiden kunnosta voi saada osviittaa jo pihalta käsin. Lisäksi voidaan tarkastella kattoa ympäröivät olosuhdetekijät, kuten isot puut.
Kun kokonaiskuva on saatu alulle, aletaan tutkia yksityiskohtia.
2. Tutkitaan katto ulkopuolelta tarkasti
- Tutkitaan kaikki läpiviennit (savupiiput, viemärintuuletusputket, ilmastointiputket, antennien läpiviennit jne.).
- Tutkitaan saattopeltien kunto, tiivisteiden kunto ja kiinnitysten kunto.
- Tarkastellaan, mihin suuntaan vesi valuu ja voiko se jäädä johonkin kohtaan seisomaan.
- Tutkitaan katemateriaali ja sen kiinnitykset.
- Onko tiilikatolla rikkinäisiä tiiliä? Onko tiiliä päässyt irtoamaan?
- Onko peltikatto ehjä? Onko se ruosteessa? Miten kiinnitykset jne.? Tässä vaiheessa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää ns. erikoiskohtiin eli läpivientien lähelle, jiirien lähelle ja muualle, missä kattopinnassa on jotain epäjatkuvuuskohtia eli jotain muuta kuin tasaista kattoa.
- Katon rakenteellisen toimivuuden varmistamiseksi kannattaa tutkia harjan tuulettuvuus. Pääseekö lämmin kostea ilma tuulettumaan katon korkeimmalta kohdalta pois? Jos harja on ummessa, niin onko yläpohjan tuuletukseen järjestetty erikseen tuuletusputkia? Ja taas alaräystäältä tutkitaan, pääseekö sieltä korvausilmaa katon alle.
- Katon turvallisuudesta tarkastetaan kattoturvatuotteet, niiden kiinnitys ja kiinnitysten tiiviys. Kattosiltojen ja lapetikkaiden ollessa kunnossa, itse kattopinnalle tuleva rasitus (huolto- ja nuohoustoiminta) vähenee ja liikkuminen onnistuu turvallisesti.
- Lopuksi tutkitaan sadevesijärjestelmän toimivuus: ovatko vesikourut ehjät, jääkö vesi seisomaan jonnekin, onko kiinnitykset kunnossa, ohjautuuko vesi pois talon seinustalta jne. Seinälle roiskuva vesi tai muuten huonosti rakennuksen läheisyydestä pois johdettu vesi voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä isojakin ongelmia.
Kun katon ulkopuoli on tarkastettu, siirrytään sisäpuolelle.
3. Tutkitaan katto sisäpuolelta tarkasti
Sisäpuolella jo haju saattaa kertoa, että jotain voi löytyä. Katonkaan alla ei saa tuoksua/haista ulkoilmaa kummallisemmalle.
Aina sisäpuolen tarkastelu ei kovin helposti onnistu, mutta suurimpaan osaan katoista onneksi päästään rakenteita tutkimaan.
Eli suunta vinttiin ja rakenteita tutkimaan mahdollisten vuodon merkkien löytämiseksi.
Kannattaa kiinnittää huomiota samoihin kohtiin kuin vesikaton päälläkin eli läpivienteihin, jiirin kohtiin ja muihin erityiskohtiin.
Jos sisätiloista ei pääse ullakolle, (esim. rintamamiestaloissa on käytävä tutkimassa katon rakennetta kattoluukun kautta) tällöin koko kattoa ei pääse näkemään, mutta yleiskunnosta saa useimmiten hyvän käsityksen.
Rintamamiestalossa on esimerkiksi hyvä katsoa viiston sisäkaton ja varsinaisen katon kohtaamispiste. Se on monesti eristetty jälkikäteen niin umpeen, ettei ilma pääse enää kattorakenteissa kiertämään ja laudoitus pääsee homehtumaan.
Jos kyseessä on taas vähän uudempi 1970–80-luvun loivakattoinen talo, niin yläpohjassa on hyvä tarkastella myös silloin tyypillisen mineraalivillan päällä olevaa paperia/pahvia vuotomerkkien varalta.
Katon tarkastaminen ei ole loppujen lopuksi mitään rakettitiedettä, kyse on kohtuullisen yksinkertaisista asioista ja syy-seuraussuhteista, mutta ne toki täytyy osata löytää ja katsoa. Tässä auttaa kokemus alalta ja ymmärrys kattojen rakenteista.
Kertauksena - Miten toimit, jos havaitset kattovuodon?
- Tee ensiaputoimet vuodon lopettamiseksi.
- Tarkastele ja tutki mahdolliset vahingot.
- Tehdään suunnitelma katon vuotoon johtaneiden syiden kuntoon laittamiseksi ja vaurioiden korjaamiseksi.
- Toteutetaan korjaukset.
- Ollaan onnellisia toimivasta katosta ja pidetään siitä huolta.
Lopuksi aitoja tilanteita katto-ongelmista:
