SOITA 020 775 1350

Ulkoverhousta suunnittelemassa

Ulkoverhousremontti Primalta.

Oletko ulkoverhousta suunnittelemassa? Tämän kertaisessa artikkelissamme käsittelemme ulkoseiniä (ulkoverhous).

Monesti todetaan, että katto kruunaa talon, mutta ulkoverhous on monesti kattoakin näkyvämpi osa taloa.

Mitä ulkoverhous sitten tarkoittaa? Joku saattaa käsittää sen kuorena talon rungon ympärillä, mutta me Primalla tiedämme, että kyse on tässäkin kokonaisuudesta (tekninen toimivuus, ulkonäkö, viimeistelty työ).

Mistä ulkoverhous yleensä tehdään?

Suomessa omakotitalojen ulkoverhouksia on tehty puusta, tiilestä, pellistä ja erityyppisistä levyistä (mm. Karaattilevy, Minerit-levy, Ensopaneeli, Vinyyli). Suosituin materiaali on ylivoimaisesti puu eri muodoissaan ja toisena tulee tiiliverhoukset. Me keskitymme tekemään puuverhouksia, mutta tässä artikkelissa toki sivuamme muitakin materiaaleja.

Suurin osa omakotitaloista on siis karkeasti määriteltynä puurunkoisia rakennuksia, joissa rungon välissä on eriste ja ulkopinnalla laudoitus.

Ulkoverhouksen alla oleva rakenne antaa omat vaatimuksensa ulkoverhoukselle ja sen toimivuudelle. Jotta välttyisimme luettelemasta eri tyyppisten talojen rakenne-eroja, erilaisten materiaalien aiheuttamia vaatimuksia ja rakennusfysikaalisia ominaisuuksia tässä kohtaa, toteamme vain, että toimiva ulkoverhous tulee aina suunnitella vanhan rakenteen ominaispiirteet huomioon ottaen ja joka tapauksessa aina myös teknisesti oikein rakentaen.

Lukuvinkki: Julkisivuremontti – 6 kallista virhettä, joihin tietämätön rakentaja sortuu

Ulkoverhousremontti.

Miksi ulkoverhousta lähdetään uusimaan?

Syitä ulkoverhouksen uusimiselle on usein monia. Tässä listattuna tavanomaisimpia:

  • Materiaalit ovat vanhenneet siihen kuntoon, että pelkkä huoltaminen ei ole järkevää.
  • Rakenne ei toimi kunnolla. Voi olla virheellisiä ratkaisuja tms. Yleensä ongelmat liittyvät puutteelliseen tuuletukseen.
  • Eristeet ovat huonot tai ne ovat painuneet ajan saatossa (purueriste) eli seinät ovat kylmät.
  • Ulkoverhouksen malli, väri tai materiaali ei ole mieluinen ja siitä halutaan eroon.
  • Asbestipitoisista materiaaleista halutaan eroon.
  • Seinissä on kosteusvaurioita, jotka aiheuttavat riskin asumisterveydelle.

 

Tarve ulkoverhouksen uusimiseen on monesti hyvin tapauskohtaista, mutta sitä varten meilläkin on palvelu, jolla uusimisen tarpeen voi selvittää. Jos tilanne vaatii, niin samalla saadaan yksilöity tarjous verhouksen uusimisesta.

Mitä ulkoverhouksen asennuksessa pitää ottaa huomioon?

Hyvä ulkoverhous on jo alun perin suunniteltu hyvin. Siinä on otettu huomioon:

  • Vanhat rakenteet
  • Mahdolliset ongelmat
  • Toiveet uudelle verhoukselle
  • Tyylillinen sopivuus talon luonteeseen

 

Lisäksi onnistunut ulkoverhouksen lopputulos on:

  • Rakenteellisesti toimiva
  • Ammattitaidolla tehty
  • Kauniisti viimeistelty
  • Näyttävä

 

Mutta miten siihen sitten päästään?

Ulkoverhouksen työvaiheita, tuulensuojalevy.

Miten suunnittelet toimivan ulkoverhouksen?

  1. Perehdy vanhaan rakenteeseen ennen uuden suunnittelua. Aina vanhaa kunnostaessa tulee perehtyä nykytilanteeseen, sen rakenteeseen ja siinä mahdollisesti piileviin ongelmiin. Maallikolta saattaa herkästi mennä sormi suuhun ja moni kysyykin asiantuntijan apua koko projektin läpivientiin.
  2. Mitä vaatimuksia uudelle verhoukselle asetetaan? Onko yhtenä tarkoituksena parantaa kodin energiataloutta? Onko samassa yhteydessä tarkoitus tehdä julkisivuun muutoksia (ikkunoita, ovia, terasseja)? Millaista tyyliä uudella verhouksella halutaan?
  3. Mitä toimenpiteitä vaaditaan tällä välillä. Eli miten päästään nykyisestä/vanhasta rakenteesta uusien suunnitelmien tasalle? Miten otetaan rakennuksen muut osat huomioon (esim. räystäiden jatkot ym.)?
  4. Mitä materiaaleja käytetään? Millä eristetään? Millaista puutavaraa käytetään ja miten lopullinen maalaus suoritetaan?
  5. Ja lopuksi tietysti työturvallisuuteen panostaminen koko projektin aikana.

Ulkoverhousremontti esimerkkikohteeseen

Otetaan esimerkiksi 1960-luvun alussa valmistunut rintamamiestalo, jolle tehtiin kaikkien julkisivujen täyssaneeraus. Uusittiin siis katto, ulkoverhous, ovet ja ikkunat.

Vanha rakenne

Talossa oli hyvin perinteinen rintamamiestalolle tyypillinen rakenne: rungon välissä purueriste, sen päällä vinolaudoitus ja suoraan vinolaudoituksen päällä perinteinen pystyrimaverhous.

Vanha pystyverhous oli kohtuullisessa kunnossa ikäänsä nähden, sitä oli maalattu aikojen kuluessa, mutta maali oli rapistunut pois ( verhouksen alta puuttui ilmarako) ja lautojen alareunat olivat hapertuneet ja pehmenneet.

Alkuperäisten ikkunoiden vesipeltien kaadot olivat aivan liian loivat, lähes tasaiset.

Uusi rakenne

Taloon suunniteltiin Priman lämpöverhousrakenne, jossa talon seinien eristepaksuutta kasvatetaan 75 mm.

Jotta seinien paksuus ei kasvaisi liiaksi, päätettiin ulkoverhouksen malliksi muuttaa vaakapaneeli.

Vaakapaneelin alle riittää pystyssä oleva koolauspuu. Pystyssä olevan verhouslaudoituksen alle tulee asentaa koolauspuut ristiinkoolattuna, jolloin tuuletus verhouksen takana ei pääse estymään.

Mitä toimenpiteitä vaadittiin?

Tässä kohteessa päätettiin vanhat purut vaihtaa pois ja varauduttiin myös lahokorjauksiin vesipeltien puutteellisten kallistusten takia.

Lupapuoli hoidettiin rakennusvalvonnan kanssa kuntoon myös verhouksen osalta.

Tässä tapauksessa kattoremontti oli tehty jo aiemmin ja siinä yhteydessä räystäitä oli jatkettu pidemmiksi, jotta nyt seinän paksuutta kasvattava verhous ei taas typistäisi räystäitä hassusti.

Uusittu ulkoverhous taloon.

Käytetyt materiaalit

Rintamamiestalon ainut oikea materiaali on puu. Sitä ei tarvinnut erikseen edes miettiä. Kuten jo aiemmin todettiin, tässä kohteessa puupaneeli asetettiin vaakaan.

Paneelivaihtoehtoja löytyy moneen makuun. On perinteisempää keilaponttia ja uudempaa, viistetyllä pontilla olevaa paneelia. Vahvuuksia löytyy 23 mm:stä 28 mm:iin ja leveyksiä 145 mm:stä 210 mm:iin. Tässä kohteessa päädyttiin vahvempaan versioon 170 mm korkeana.

Paneeli on homesuojattua ja kahteen kertaan käsiteltyä ennen kuin se asiakkaan pihaan tuodaan. Kahteen kertaan käsittely tarkoittaa pohjamaalausta ja näkyvien pintojen pintamaalausta. Pintamaalaus suoritetaan tehtaalla jo haluttuun sävyyn, jolloin yksi maalauskerta riittää valmiiseen pintaan.

Paneelin alle asennettiin jo mainitut koolauspuut (25 mm x 100 mm), jonka alta seinäpinnat oikaistiin. Vanhassa talossa seinät monesti kiertävät suuntaan ja toiseen, joten seinäpinnat on hyvä oikoa koolauspuun alta kiilaamalla suoraan. Siistin lopputuloksen saamiseksi, oikaisu on monesti välttämätöntä.

Koolauspuun alta siirrytään jo sitten eristävään kerrokseen. Siinä ulommaisena on 25 mm paksu puukuitulevy, jonka alla sitten 50 mm puhallusvilla lisäkoolausten kanssa ja purun tilalle vaihdettiin 100 mm vahva selluvilla.

Kuten huomaat, kaikki käytetyt materiaalit ovat luonnonmukaisia ja talon rakenne pääsee ”hengittämään”.

Onnistunut ulkoverhousremontti Primalta.

Miten ulkoverhousremontti eteni?

Kun talossa ollut puuverhous purettiin, paljastui alla olleesta vinolaudoituksesta lahovaurioita ikkunoiden alta. Vesipeltien kaadot olivat olleet niin huonot, että eristeet seinän välissä olivat kastuneet ja lahonneet. Tässä kohtaa tämä ei koitunut ongelmaksi, vaan kaikki purettiin pois joka tapauksessa. Joidenkin harrastama ”pystyrima pois ja vaakaverhous päälle” -menetelmä olisi jättänyt ikävän yllätyksen seinän väliin muhimaan.

Kun vinolaudoitus oli poistettu, vanhat purueristeet tiputettiin alas ja korvattiin uudella selluvillalla. Selluvillan asennuksen jälkeen asennettiin 48 mm x 48 mm lisäkoolaus toista eristekerrosta varten. Kun 50 mm vahva selluvillalevy oli asennettu lisäkoolauksien väliin, asennettiin enää 25 mm puukuitulevy ja koolaus. Seinät olivat panelointia vailla valmiit.

Ennen paneloinnin aloittamista mitattiin huolella aloituslankun korkeus, jotta panelointi ei lähde ”vaeltamaan”, vaan tulee vaakatasoon koko ajan. Täsmälleen oikealle kohdalle asennetulta lankulta oli helppo lähteä paneloimaan.

Priman ulkoverhouspaneeli on päätypontattu, joten jatkoskohdat ovat erittäin siistit ja hukkaa tulee tavattoman vähän. Kun paneeli on vielä valmiiksi halutussa sävyssä, tulee näyttävää jälkeä nopeasti.

Paneloinnin alareunaan asennettiin vielä hiiriverkko kutsumattomien vieraiden varalle. Tämäkin kuuluu Priman verhoustoimituksiin nykyään vakiona.

Vaikka rintamamiestalot eivät ole suuren suuria rakennuksia, kaikki työt tehtiin (kuten lait ja asetukset edellyttävätkin) turvallisesti telineiltä.

Kun seinät oli paneloitu, asennettiin nurkkalaudat ja muut ilmelaudat. Lopuksi myös ikkunoiden vesipellit kunnollisella kaadolla tällä kertaa. Lopuksi asennettiin vielä uudet seinä- ja pelastustikkaat, jotta talosta olisi hädän hetkellä turvallista poistua myös yläkerrasta.

Priman tekemät verhoukset suositellaan maalattavaksi ”viimeiseen pintaan” viimeistään 18 kuukauden kuluttua asennuksesta. Kovin aikaisin maalausta ei edes kannata tehdä. Ei ennen kuin paneeli on isoimmat kosteuden aiheuttamat liikkeensä elänyt. Monesti Primalla teemme ulkoverhouksen syksy-/talviaikaan ja se maalataan seuraavana kesänä. Niin myös tässä kohteessa.

Maalauksessa käytettiin yhtä meidän kokemuksemme mukaan parhaista maaleista: Teknos Nordica Ekoa. Olemme maalanneet tällä maalilla jo tuhansia tyytyväisten asiakkaiden koteja, niin myös tällä kertaa. Maalina ei varmasti kaikkein halvinta, mutta erittäin hyvää.

Julkisivuremontti Primalta.

Taidokkaasti tehty uusi ulkoverhous - ja talo on kuin uusi!

Lopputulos on siisti, viimeistelty ja pitkäikäinen. Ja mikä tärkeintä – kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

Prima-ulkoverhous näyttää hyvältä, nostaa talon arvoa ja erityisesti Prima-lämpöverhous tuo joka vuosi myös säästöä energialaskussa!

Olemme toteuttaneet yli 33 000 remonttia suomalaisiin kotitalouksiin. Kuntoarvio on vaivaton tapa aloittaa remontin suunnittelu. Saat ammattilaisen heti avuksesi. Palvelemme myös etänä!

TARJOUSPYYNTÖLOMAKE:

Alla listattuna paikkakunnat, missä Prima tekee talon ulkoverhouksia:

LAPPI

Enontekiö  Inari  Kemi  Kemijärvi  Keminmaa  Kittilä  Kolari  Muonio  Pelkosenniemi  Pello  Posio  Ranua  Rovaniemi  Salla  Savukoski  Simo  Sodankylä  Tervola  Tornio  Utsjoki  Ylitornio 

POHJOIS-POHJANMAA, ETELÄ-POHJANMAA ja POHJANMAA

Alajärvi  Alavieska  Alavus  Evijärvi  Haapajärvi  Haapavesi  Hailuoto  Halsua  Ii  Ilmajoki  Isojoki  Isokyrö  Kalajoki  Kannus  Karijoki  Kaskinen  Kauhajoki  Kauhava  Kaustinen  Kempele  Kokkola  Korsnäs  Kristiinankaupunki  Kruunupyy  Kuortane  Kurikka  Kuusamo  Kärsämäki  Laihia  Lappajärvi  Lapua  Lestijärvi  Liminka  Lumijoki  Luoto  Maalahti  Merijärvi  Muhos  Mustasaari  Nivala  Närpiö  Oulainen  Oulu  Pedersöre  Perho  Pietarsaari  Pudasjärvi  Pyhäjoki  Pyhäjärvi  Pyhäntä 

KAINUU

Hyrynsalmi  Kajaani  Kuhmo  Paltamo  Puolanka  Ristijärvi  Sotkamo  Suomussalmi 

KESKI-SUOMI

Hankasalmi  Joutsa  Jyväskylä  Jämsä  Kannonkoski  Karstula  Keuruu  Kinnula  Kivijärvi  Konnevesi  Kyyjärvi  Laukaa  Luhanka  Multia  Muurame  Petäjävesi  Pihtipudas  Saarijärvi  Toivakka  Uurainen  Viitasaari  Äänekoski 

POHJOIS-SAVO

Iisalmi  Joroinen  Kaavi  Keitele  Kiuruvesi  Kuopio  Lapinlahti  Leppävirta  Pielavesi  Rautalampi  Rautavaara  Siilinjärvi  Sonkajärvi  Suonenjoki  Tervo  Tuusniemi  Varkaus  Vesanto  Vieremä 

POHJOIS-KARJALA

Heinävesi  Ilomantsi  Joensuu  Juuka  Kitee  Kontiolahti  Lieksa  Liperi  Nurmes  Outokumpu  Polvijärvi  Rääkkylä  Tohmajärvi 

SATAKUNTA

Eura  Eurajoki  Harjavalta  Huittinen  Jämijärvi  Kankaanpää  Karvia  Kokemäki  Merikarvia  Nakkila  Pomarkku  Pori  Rauma  Siikainen  Säkylä  Ulvila 

PIRKANMAA

Akaa  Hämeenkyrö  Ikaalinen  Juupajoki  Kangasala  Kihniö  Kuhmoinen  Lempäälä  Mänttä-Vilppula  Nokia  Orivesi  Parkano  Pirkkala  Punkalaidun  Pälkäne  Ruovesi  Sastamala  Tampere  Urjala  Valkeakoski  Vesilahti  Virrat  Ylöjärvi 

PÄIJÄT-HÄME

Asikkala  Hartola  Heinola  Hollola  Iitti  Kärkölä  Lahti  Orimattila  Padasjoki  Sysmä 

ETELÄ-SAVO

Enonkoski  Hirvensalmi  Juva  Kangasniemi  Mikkeli  Mäntyharju  Pertunmaa  Pieksämäki  Puumala  Rantasalmi  Savonlinna  Sulkava 

VARSINAIS-SUOMI

Aura  Kaarina  Kemiönsaari  Koski TL  Kustavi  Laitila  Lieto  Loimaa  Marttila  Masku  Mynämäki  Naantali  Nousiainen  Oripää  Paimio  Parainen  Pyhäranta  Pöytyä  Raisio  Rusko  Salo  Sauvo  Somero  Taivassalo  Turku  Uusikaupunki  Vehmaa 

KANTA-HÄME

Forssa  Hattula  Hausjärvi  Humppila  Hämeenlinna  Janakkala  Jokioinen  Loppi  Riihimäki  Tammela  Ypäjä 

KYMENLAAKSO

Hamina  Kotka  Kouvola  Miehikkälä  Pyhtää  Virolahti 

ETELÄ-KARJALA

Imatra  Lappeenranta  Lemi  Luumäki  Parikkala  Rautjärvi  Ruokolahti  Savitaipale  Taipalsaari 

UUSIMAA

Askola  Espoo  Hanko  Helsinki  Hyvinkää  Inkoo  Järvenpää  Karkkila  Kauniainen  Kerava  Kirkkonummi  Lapinjärvi  Lohja  Loviisa  Myrskylä  Mäntsälä  Nurmijärvi  Pornainen  Porvoo  Pukkila  Raasepori  Sipoo  Siuntio  Tuusula  Vantaa  Vihti