Vanha sanonta: ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, on pätevä ohjenuora tässäkin tapauksessa. Katon korjaus on paljon järkevämpi suunnitella etukäteen sisällä lämpimässä kuin katolla töiden ollessa käynnissä. Aivan ensimmäisenä katon korjausta suunniteltaessa on oltava tietoa katon ja talon nykykunnosta. Näillä tiedoilla päästään suunnitelmissa jo puoleen väliin, toinen puolikas onkin hieman haastavampi: mihin vaatimustaso asetetaan ja millä perusteella. Eli riittääkö, että tehdään samanlainen kuin aina on ollut, vai onko tilanne muuttunut katon alapuolella, tai tuleeko se muuttumaan. Vaatimukset rakenteiden, asumismukavuuden ja turvavarusteiden suhteen ainakin ovat muuttuneet, näitä on sivuttu edellisessä kirjoituksessa.
Suunnittelu yksinkertaisuudessaan kulkisi näin:
- Tarkista vanhat rakenteet ja niiden kunto.
- Mieti mitä katolle pitää tehdä.
- Tee suunnitelmat kohtien 1. ja 2. perusteella.
Toinen vaihtoehto on käyttää apuna alan asiantuntijaa joka:
- Tutkii ja tarkastaa vanhat rakenteet ja kertoo kuvin missä kunnossa ne ovat.
- Kertoo sinulle mitä katolle pitäisi tehdä ja miksi.
- Tekee suunnitelmat kokonaiskuvan perusteella ja laskee tarjouksen työn toteutuksesta.
No mitä sille katolle sitten pitää tehdä?
Kaiken perustana on pohjatyöt. Kunnolla tehdyt pohjat varmistavat rakenteellisen toimivuuden vuosikymmeniksi eteenpäin. Pohjarakenteita suunnitellessa on otettava huomioon katon nykyrakenteet, mahdolliset vauriot ja niiden korjaaminen, sekä uuden rakenteen kunnollinen kiinnittäminen vanhaan rakenteeseen. Lisäksi selvitetään tuuletus ennen ja miten sen tulee olla tulevaisuudessa. Katon rakenteita suunnitellessa otetaan myös huomioon luonnollisesti tulevat katemateriaali: tiilikatteille tulee lähtökohtaisesti valita järeämmät rakenteet kuin peltikatteille ja huopakatteille rakenne on taas toisenlainen.
Osa pohjatöitä on myös kattopinnan oikaiseminen: Priman tapa tehdä kattoremontti on asentaa aivan alimmaiseksi 48mm*48mm pystyjuoksu kattoniskojen päälle niiden suuntaisesti. Näiden pystyjuoksujen alta vanha kattopinta oikaistaan puukiiloilla kiilaamalla suoraan lankoja apuna käyttäen. Jos kattopohjaa ei kunnolla oikaista, niin sen kyllä silmällä näkee. Katon tulee olla suora. Kun kattopohja on oikaistu, asennetaan aluskate. Aluskatteen tulee olla käytettävälle katemateriaalille ja kattokulmalle sopiva ja sen asennuksessa tulee noudattaa sen valmistajan ohjeita. Kun aluskate on asennettu, asennetaan 22mm paksu tuuletusrima pystyjuoksujen päälle. Näin saadaan varmistettua toimiva tuuletus aluskatteen ja katemateriaalin välissä, ruode ei pääse hidastamaan tuuletusta. Ruoteet taas asennetaan valitun katemateriaalin ja kattotuolijaon mukaan. Ruodevahvuudet ovat yleensä joku seuraavista: 25*100, 32*100 tai 48*48.
Jotta asia ei olisi aivan näin yksinkertaista pohjien teon suhteen, tulee ottaa myös räystäiden pituus huomioon. Jos talossa ei ole uusittu ulkoverhousta, niin sen verran pitäisi suunnitella tulevaisuuteen, ettei edessäpäin oleva ulkoseinien uusiminen mahdollisine lisälämmöneristyksineen ”typistä” räystäitä suhteettoman lyhyiksi. Räystäät ovat paljon halvempi ja mukavampi jatkaa kattotyön yhteydessä kuin sen jälkeen, lopputuloksen ulkonäöstä puhumattakaan. Joskus vanhat räystäät voivat olla kierossa ja ne tulisi oikaista katon korjauksen yhteydessä, jotta katemateriaalin asennus onnistuu hyvin ja lopputulos on siisti. Suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon kokonaisuudet. Vaikka kattoa suunnitellessa ei malttaisi keskittyä seinien mahdolliseen eristämiseen ja tuuletusrakoihin, niin asia nousee varmasti esille siinä vaiheessa, kun seinien uusimista todella suunnitellaan.
Katon tuuletus
Toimiva yläpohjan tuuletus vähentää huomattavasti kosteusvaurioriskiä. Kosteusvauriot eivät ole pelkästään vuotojen aiheuttamia murheita, vaan tällainen vaurio voi aiheutua myös ilmankosteudesta ja huonosta tuuletuksesta. On huomioitava rakenteen suunnittelussa se, että ilma siis pääsee poistumaan harjalta (sinne se painovoimaisesti nousee) ja korvausilmaa saadaan räystäältä. Talvisaikaan yksi merkki huonosti toimivasta tuuletuksesta (ja myös lämpövuodosta) on jääpuikkojen kasvaminen rakennusten räystäisiin. Lumi saattaa sulaa katolla ja valuu sitten vetenä räystäälle päin. Räystäällä katto on kylmempi (yläpohja ei lämmitä) ja vesi jäätyy. Pahimmillaan jäätä voi kertyä räystäälle isoiksikin muodostelmiksi jotka muodostavat turvallisuusriskin alapuolella kulkeville ja taas keväällä vuotoriskin itse rakenteille.
Tähän väliin hauska tosielämän tapahtuma: suunnittelin asiakkaan taloon kattoremonttia talvisaikaan ja kävelin räystäällä olleen jääpatin päällä mittoja ottaessani. Talossa oli konesaumattu katto ja ajattelin jään muodostuneen ns. jalkarännin päälle. Keväällä lumien sulettua kävin vielä varmistamassa toimitusajankohdan asiakkaalle ja huomioni kiinnittyi jalkaränneihin – niitä ei ollutkaan. Eikä kuulemma ollut ollutkaan moneen vuoteen. Olin siis seisoskellut peltikatolle muodostuneella jääkokkareella. Teimme tähän taloon muuten lämpökaton.
Katemateriaalit
Kun pohjat ovat kunnossa ja katon rakenne kestää vuosikymmeniä eteenpäin, on syytä paneutua eri katemateriaaleihin. Suurin osa katoista tehdään pellistä eri profiileilla, joko tiilikuvioisena joka on peltikatteista suosituin, suorauraisena peltinä tai lukkoponttikattona. Osa peltikatoista tehdään myös ns. konesaumakattona, mutta niiden osuus peltikatteista on pienempi, koska työläämmän tekotavan hinta on korkeampi. Ja myös toisaalta lukkosaumakattojen kehittymisen takia.
Toiseksi yleisin katemateriaali on tiili ja sen jälkeen kolmantena tulee huopakatot (kun puhutaan okt-taloista) . Suomessa ylivoimaisesti suurin osa tiilikatoista tehdään läpivärjätyllä betonitiilellä. Tiilikattoa suunnitellessa tulee kuitenkin ensin varmistua rakenteiden kuorman kestokyvystä.
Katemateriaaliksi kannattaa valita tunnetuista ja hyväksi testatuista vaihtoehdoista itselleen mieluisin, kyseessä olevalle katolle rakennusteknisesti sopiva (katon kulma) materiaali. Suuntaa-antavia katon elinkaaria voitaneen tarkastella eri materiaalien takuuajoista, jotka teräspeltikatteella on parhaimmillaan 50 vuotta (tekninen takuu, pinnoitteella yleisesti 20 vuotta), tiilikatteella 30 vuotta ja huopakatteilla 10 vuotta. Takuu ei toki kerro kaikkea eikä yleensä korvaakaan mitään, jollei kattoa ole säännöllisesti huollettu ja hoidettu, hyvin suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus on pitkäikäisin.
Kattotöiden työturvallisuus
Katonkin korjaamisessa, niin kuin muissakin rakennustöissä kannattaa huomioida työturvallisuus. Ei ole olemassa niin hyviä hommia, että niiden takia kannattaisi riskeerata terveyttään. Kunnolliset telineet ja putoamissuojaukset nopeuttavat töitä ja tekevät katolla työskentelystä turvallista ja mukavaa. Katon teettäjän on hyvä olla perillä siitä, millä tavalla urakoitsija suhtautuu työturvallisuuteen. Tämä siksi, että työmaan aikana myös talon asukkaiden tulee pystyä kulkemaan turvallisesti ja myös siksi, että työn tilaaja vastaa työturvallisuudesta, ellei toisin ole sopimuksessa sovittu. Pahimmassa tapauksessa asiakas siis joutuu vastuuseen siitä, että ammattitaidottomasti työturvallisuuteen suhtautuva urakoitsija loukkaantuu työskennellessään. (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090205)
Kotitalousvähennys teettäjän tukena
Kattoremonttikin on työtä, jonka verottaja hyväksyy kotitalousvähennyksen alaiseksi asunnon perusparannustyöksi. ” Kun ostat työn ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saat vähentää 50 % arvonlisäverollisesta työn osuudesta (45 % vuonna 2016). ” Omavastuu kotitalousvähennyksessä 100 euroa ja enimmäismäärä 2 400 euroa/henkilö. Lisää tietoa kotitalousvähennyksestä saa osoitteesta https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Kotitalousvahennys
Voit tarkistaa ennakkoperintärekisterissä olevia yrityksiä täältä: https://www.ytj.fi/
Kuka katon korjaa?
Ei ole ihan sama kenen tekemä katon korjaus on. Katto on kriittinen paikka talon kunnossa pysymisen kannalta eikä sen toimivuutta pidä väheksyä, se on kuitenkin suurimman investointimme – omakotitalon – tärkein turva ilmastoa vastaan. Kattoala ei ole rakettitiedettä, mutta kaikki perusasiat tulee hallita ja näistä perusasioiden hallinnasta syntyy kokonaisuus. Valitse toimija, jolla on pitkä historia ja joka osaa tehdä katon kuntoarvion ja mitä sille olisi hyvä tehdä hyvän lopputulokseen pääsemiseksi. Käytä ammattilaisen asiantuntemusta apuna, kysy mitä et ymmärrä ja kerro mitä katoltasi haluat.
On yrityksiä ja on yrityksiä. Voit säästää tonnin, kun tilaat urakan serkun rippikoulukaverin ”isä, poika ja hiace”-firmalta, mutta riski on suurempi. Luotettava yritys punnitaan silloin, kun joku asia ei menekään jostain syystä niin kuin sen pitäisi mennä. Luotettava yritys tekee tässä kohtaa ryhtiliikkeen ja korjaa jälkensä, kun epäluotettavan yrityksen ainut liike on loittonevat perävalot. Tämä on tietysti kärjistetty esimerkki, mutta näin se on pahimmillaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että katon korjaus on kuitenkin yksi suurista yksittäisistä omakotitalon peruskorjauksista, ja on aina edullisin vaihtoehto saada se ”kerralla maaliin” luotettavasti.
Lue lisää Prima-kattoremontista