SOITA 020 775 1350

Katon korjaus – mitä kannattaa huomioida?

Katon korjaus ympäri Suomen.

Vanha sanonta ”hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty”, on pätevä ohjenuora katon korjaukseenkin. Katon korjaus on paljon järkevämpi suunnitella etukäteen sisällä lämpimässä kuin katolla töiden ollessa käynnissä.

Mistä katon korjauksen suunnittelu aloitetaan?

Kun alat suunnittelemaan katon korjausta, aivan ensimmäisenä on oltava tietoa katon ja talon nykykunnosta. Näillä tiedoilla päästään suunnitelmissa jo puoleen väliin.

Toinen puolikas onkin hieman haastavampi: mihin vaatimustaso asetetaan ja millä perusteella. Eli riittääkö, että tehdään samanlainen kuin aina on ollut vai onko tilanne muuttunut katon alapuolella tai tuleeko se muuttumaan.

Vaatimukset rakenteiden, asumismukavuuden ja turvavarusteiden suhteen ainakin ovat muuttuneet vuosien saatossa. Lue tästä aiheesta lisää artikkelistamme katto vuotaa piipun juuresta, miten kannattaa toimia.

Suunnittelu yksinkertaisuudessaan kulkisi näin:

  1. Tarkista vanhat rakenteet ja niiden kunto.
  2. Mieti, mitä katolle pitää tehdä.
  3. Tee suunnitelmat kohtien 1. ja 2. perusteella.

 

Toinen vaihtoehto on käyttää apuna alan asiantuntijaa joka:

  1. Tutkii ja tarkastaa vanhat rakenteet ja kertoo kuvin, missä kunnossa ne ovat.
  2. Kertoo sinulle, mitä katolle pitäisi tehdä ja miksi.
  3. Tekee suunnitelmat kokonaiskuvan perusteella ja laskee tarjouksen työn toteutuksesta.

Mitä kannattaa huomioida katon korjauksessa?

Pohjatyöt

Pohjatyöt on kaiken perusta. Kun pohjatyöt on tehty kunnolla ja huolellisesti, takaavat ne katon rakenteellisen toimivuuden vuosikymmeniksi eteenpäin.

Pohjatöiden tekeminenkin aloitetaan suunnittelusta:

  • Tutkitaan katon nykyiset rakenteet, mahdolliset vauriot ja niiden korjaaminen sekä se, miten katon uusi rakenne kiinnitetään kunnolla vanhaan rakenteeseen.
  • Selvitetään, miten tuuletus on toiminut ennen ja suunnitellaan, miten se toimii tulevaisuudessa.
  • Tässä vaiheessa täytyy jo huomioida remontoidulle katolle tuleva katemateriaali, sillä se vaikuttaa katon rakenteisiin. Tiilikatteille pitää lähtökohtaisesti valita järeämmät rakenteet. Peltikatteiden ja huopakatteiden rakenne on taas toisenlainen.
  • Räystäiden pituuden huomioiminen. Jos talossa ei ole uusittu ulkoverhousta, niin kannattaa tässä vaiheessa jo varautua sen verran tuleviin remontteihin, ettei edessäpäin oleva ulkoseinien uusiminen mahdollisine lisälämmöneristyksineen typistä räystäitä suhteettoman lyhyiksi. Räystäät on halvempi, helpompi ja ulkonäöllisesti parempi jatkaa jo tässä katon korjauksen yhteydessä kuin jälkeen päin.
  • Suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon kokonaisuudet. Vaikka kattoa suunnitellessa ei malttaisi keskittyä seinien mahdolliseen eristämiseen ja tuuletusrakoihin, niin asia nousee varmasti esille siinä vaiheessa, kun seinien uusimista todella suunnitellaan.
Vanhat, kierossa olevat räystäät pitää oikaista.
Vanha katto oikaistaan kiilaamalla.
Katto oikaistaan kiilaamalla.

Katon pohjatöiden tekeminen:

  • Kattopinta oikaistaan. Primalla teemme sen niin, että asennamme aivan alimmaiseksi 48 mm x 48 mm pystyjuoksun kattoniskojen päälle niiden suuntaisesti. Näiden pystyjuoksujen alta oikaisemme vanhan kattopinnan puukiiloilla kiilaamalla suoraan lankoja apuna käyttäen. Jos kattopohjaa ei kunnolla oikaista, niin sen kyllä silmällä näkee. Katon tulee olla suora.
  • Seuraavaksi asennetaan aluskate. Aluskatteen tulee olla käytettävälle katemateriaalille ja kattokulmalle sopiva. Sen asennuksessa tulee noudattaa valmistajan ohjeita.
  • Sitten asennetaan 22 mm paksu tuuletusrima pystyjuoksujen päälle. Näin saadaan varmistettua toimiva tuuletus aluskatteen ja katemateriaalin välissä. Ruode ei pääse hidastamaan tuuletusta.
  • Ruoteet asennetaan valitun katemateriaalin ja kattotuolijaon mukaan. Ruodevahvuudet ovat yleensä joku näistä: 25×100, 32×100 tai 48×48.
  • Joskus vanhat räystäät voivat olla kierossa ja ne tulisi oikaista katon korjauksen yhteydessä, jotta katemateriaalin asennus onnistuu hyvin ja lopputulos on siisti.

Katon tuuletus

Toimiva yläpohjan tuuletus vähentää huomattavasti kosteusvaurioriskiä. Kosteusvauriot eivät ole pelkästään vuotojen aiheuttamia murheita, vaan tällainen vaurio voi aiheutua myös ilmankosteudesta ja huonosta tuuletuksesta.

Katon puutteellinen tuuletus.
Tämän katon tuuletus on selkeästi puutteellinen.

Kattorakenteen suunnittelussa on huomioitava se, että ilma pääsee poistumaan harjalta, jonne se painovoimaisesti nousee ja korvausilmaa saadaan räystäältä.

Talvisaikaan yksi merkki huonosti toimivasta tuuletuksesta (ja myös lämpövuodosta) on jääpuikkojen kasvaminen rakennusten räystäisiin. Lumi saattaa sulaa katolla ja valuu sitten vetenä räystäälle päin. Räystäällä katto on kylmempi (yläpohja ei lämmitä) ja vesi jäätyy. Pahimmillaan jäätä voi kertyä räystäälle isoiksikin muodostelmiksi ja  muodostavat turvallisuusriskin alapuolella kulkeville. Keväällä taas tämä kertynyt jää muodostaa vuotoriskin itse rakenteille.

Tähän väliin hauska tosielämän tapahtuma: Suunnittelin asiakkaan taloon kattoremonttia talvisaikaan ja kävelin räystäällä olleen jääpatin päällä mittoja ottaessani. Talossa oli konesaumattu katto ja ajattelin jään muodostuneen ns. jalkarännin päälle. Keväällä lumien sulettua kävin vielä varmistamassa toimitusajankohdan asiakkaalle ja huomioni kiinnittyi jalkaränneihin – niitä ei ollutkaan. Eikä kuulemma ollut ollutkaan moneen vuoteen. Olin siis seisoskellut peltikatolle muodostuneella jääkokkareella. Teimme tähän taloon muuten lämpökaton.

Katemateriaalit

Kun pohjat on kunnossa ja katon rakenne kestää vuosikymmeniä eteenpäin, on syytä paneutua eri katemateriaaleihin.

Suurin osa katoista tehdään pellistä eri profiileilla: Suosituimpana tiilikuvioisena peltinä, suorauraisena peltinä tai lukkoponttikattona.

Osa peltikatoista tehdään myös ns. konesaumakattona. Niiden osuus peltikatteista on kuitenkin pienempi, koska työläämmän tekotavan hinta on korkeampi ja myös  lukkosaumakattojen kehittymisen takia.

Toiseksi yleisin katemateriaali on tiili ja sen jälkeen kolmantena tulee huopakatot. (Nyt puhutaan siis omakotitaloista.)

Suomessa ylivoimaisesti suurin osa tiilikatoista tehdään läpivärjätyllä betonitiilellä. Tiilikattoa suunnitellessa tulee kuitenkin ensin varmistua rakenteiden kuorman kestokyvystä.

Kattoremontti Primalta.

Katemateriaaliksi kannattaa valita tunnetuista ja hyväksi testatuista vaihtoehdoista itselle mieluisin, kyseessä olevalle katolle rakennusteknisesti sopiva (katon kulma) materiaali.

Suuntaa antavia katon elinkaaria voitaneen tarkastella eri materiaalien takuuajoista, jotka teräspeltikatteella on parhaimmillaan 50 vuotta (tekninen takuu, pinnoitteella yleisesti 20 vuotta), tiilikatteella 30 vuotta ja huopakatteilla 10 vuotta. Takuu ei toki kerro kaikkea, eikä yleensä korvaakaan mitään, jollei kattoa ole säännöllisesti huollettu ja hoidettu. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus on pitkäikäisin.

Kattotöiden työturvallisuus

Kuten muissakin rakennustöissä, myös katon korjaamisessa täytyy huomioida työturvallisuus. Ei ole olemassa niin hyviä hommia, että niiden takia kannattaisi riskeerata terveyttään.

Kunnolliset telineet ja putoamissuojaukset nopeuttavat töitä ja tekevät katolla työskentelystä turvallista ja mukavaa.

Katon korjauksen teettäjän/tilaajan on hyvä olla perillä siitä, millä tavalla urakoitsija suhtautuu työturvallisuuteen. Tämä on tärkeää siksi, että myös talon asukkaiden tulee pystyä kulkemaan turvallisesti työmaan aikana sekä siksi, että työn tilaaja vastaa työturvallisuudesta, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu.

Pahimmassa tapauksessa asiakas siis joutuu vastuuseen siitä, että ammattitaidottomasti työturvallisuuteen suhtautuva urakoitsija loukkaantuu työskennellessään. Perehdy asiaan lisää: Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta.

Kotitalousvähennys katon korjauksen tilaajan tukena

Kattoremontti on työtä, jonka verottaja hyväksyy kotitalousvähennyksen alaiseksi asunnon perusparannustyöksi.

Kun ostat työn ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saat vähentää 40 % arvonlisäverollisesta työn osuudesta (vuonna 2022). Omavastuu kotitalousvähennyksessä 100 euroa ja enimmäismäärä 2 250 euroa/henkilö.

Lue lisää kotitalousvähennyksestä Verohallinnon sivuilta.

Kuuluuko kattoremonttia tekevä yritys ennakkoperintärekisteriin? Tarkista se YTJ-palvelusta.

Katon korjaukset koko Suomeen.

Kuka kattosi korjaa? - Valitse tekijä tarkkaan

Ei ole ihan sama, kuka kattosi korjaa.

Katto on kriittinen paikka talon kunnossa pysymisen kannalta, eikä sen toimivuutta pidä väheksyä. Se on kuitenkin suurimman investointimme – omakotitalon – tärkein turva ilmastoa vastaan.

Kattoala ei ole rakettitiedettä, mutta kaikki perusasiat tulee hallita ja näistä perusasioiden hallinnasta syntyy kokonaisuus.

Valitse toimija, jolla on pitkä historia ja joka osaa tehdä katon kuntoarvion sekä kertoa asiantuntevasti, mitä sille olisi hyvä tehdä hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Käytä ammattilaisen asiantuntemusta apuna, kysy, mitä et ymmärrä ja kerro, mitä katoltasi haluat.

On yrityksiä ja on ”yrityksiä”. Voit säästää tonnin, kun tilaat urakan serkun rippikoulukaverin ”isä, poika ja Hiace”-firmalta, mutta riski on suurempi.

Luotettava yritys punnitaan silloin, kun joku asia ei menekään jostain syystä niin kuin sen pitäisi mennä. Luotettava yritys tekee tässä kohtaa ryhtiliikkeen ja korjaa jälkensä, kun epäluotettavan yrityksen ainut liike on loittonevat perävalot. Tämä on tietysti kärjistetty esimerkki, mutta näin se on pahimmillaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että katon korjaus on yksi suurimmista yksittäisistä omakotitalon peruskorjauksista ja on aina edullisin vaihtoehto saada se ”kerralla maaliin” luotettavasti.

Olemme toteuttaneet yli 33 000 remonttia suomalaisiin kotitalouksiin. Kuntoarvio on vaivaton tapa aloittaa remontin suunnittelu. Saat ammattilaisen heti avuksesi. Palvelemme myös etänä!

TARJOUSPYYNTÖLOMAKE:

Alla listattuna paikkakunnat, missä Prima tekee kattoremontteja:

LAPPI

Enontekiö  Inari  Kemi  Kemijärvi  Keminmaa  Kittilä  Kolari  Muonio  Pelkosenniemi  Pello  Posio  Ranua  Rovaniemi  Salla  Savukoski  Simo  Sodankylä  Tervola  Tornio  Utsjoki  Ylitornio 

POHJOIS-POHJANMAA, ETELÄ-POHJANMAA ja POHJANMAA

Alajärvi  Alavieska  Alavus  Evijärvi  Haapajärvi  Haapavesi  Hailuoto  Halsua  Ii  Ilmajoki  Isojoki  Isokyrö  Kalajoki  Kannus  Karijoki  Kaskinen  Kauhajoki  Kauhava  Kaustinen  Kempele  Kokkola  Korsnäs  Kristiinankaupunki  Kruunupyy  Kuortane  Kurikka  Kuusamo  Kärsämäki  Laihia  Lappajärvi  Lapua  Lestijärvi  Liminka  Lumijoki  Luoto  Maalahti  Merijärvi  Muhos  Mustasaari  Nivala  Närpiö  Oulainen  Oulu  Pedersöre  Perho  Pietarsaari  Pudasjärvi  Pyhäjoki  Pyhäjärvi  Pyhäntä 

KAINUU

Hyrynsalmi  Kajaani  Kuhmo  Paltamo  Puolanka  Ristijärvi  Sotkamo  Suomussalmi 

KESKI-SUOMI

Hankasalmi  Joutsa  Jyväskylä  Jämsä  Kannonkoski  Karstula  Keuruu  Kinnula  Kivijärvi  Konnevesi  Kyyjärvi  Laukaa  Luhanka  Multia  Muurame  Petäjävesi  Pihtipudas  Saarijärvi  Toivakka  Uurainen  Viitasaari  Äänekoski 

POHJOIS-SAVO

Iisalmi  Joroinen  Kaavi  Keitele  Kiuruvesi  Kuopio  Lapinlahti  Leppävirta  Pielavesi  Rautalampi  Rautavaara  Siilinjärvi  Sonkajärvi  Suonenjoki  Tervo  Tuusniemi  Varkaus  Vesanto  Vieremä 

POHJOIS-KARJALA

Heinävesi  Ilomantsi  Joensuu  Juuka  Kitee  Kontiolahti  Lieksa  Liperi  Nurmes  Outokumpu  Polvijärvi  Rääkkylä  Tohmajärvi 

SATAKUNTA

Eura  Eurajoki  Harjavalta  Huittinen  Jämijärvi  Kankaanpää  Karvia  Kokemäki  Merikarvia  Nakkila  Pomarkku  Pori  Rauma  Siikainen  Säkylä  Ulvila 

PIRKANMAA

Akaa  Hämeenkyrö  Ikaalinen  Juupajoki  Kangasala  Kihniö  Kuhmoinen  Lempäälä  Mänttä-Vilppula  Nokia  Orivesi  Parkano  Pirkkala  Punkalaidun  Pälkäne  Ruovesi  Sastamala  Tampere  Urjala  Valkeakoski  Vesilahti  Virrat  Ylöjärvi 

PÄIJÄT-HÄME

Asikkala  Hartola  Heinola  Hollola  Iitti  Kärkölä  Lahti  Orimattila  Padasjoki  Sysmä 

ETELÄ-SAVO

Enonkoski  Hirvensalmi  Juva  Kangasniemi  Mikkeli  Mäntyharju  Pertunmaa  Pieksämäki  Puumala  Rantasalmi  Savonlinna  Sulkava 

VARSINAIS-SUOMI

Aura  Kaarina  Kemiönsaari  Koski TL  Kustavi  Laitila  Lieto  Loimaa  Marttila  Masku  Mynämäki  Naantali  Nousiainen  Oripää  Paimio  Parainen  Pyhäranta  Pöytyä  Raisio  Rusko  Salo  Sauvo  Somero  Taivassalo  Turku  Uusikaupunki  Vehmaa 

KANTA-HÄME

Forssa  Hattula  Hausjärvi  Humppila  Hämeenlinna  Janakkala  Jokioinen  Loppi  Riihimäki  Tammela  Ypäjä 

KYMENLAAKSO

Hamina  Kotka  Kouvola  Miehikkälä  Pyhtää  Virolahti 

ETELÄ-KARJALA

Imatra  Lappeenranta  Lemi  Luumäki  Parikkala  Rautjärvi  Ruokolahti  Savitaipale  Taipalsaari 

UUSIMAA

Askola  Espoo  Hanko  Helsinki  Hyvinkää  Inkoo  Järvenpää  Karkkila  Kauniainen  Kerava  Kirkkonummi  Lapinjärvi  Lohja  Loviisa  Myrskylä  Mäntsälä  Nurmijärvi  Pornainen  Porvoo  Pukkila  Raasepori  Sipoo  Siuntio  Tuusula  Vantaa  Vihti