ILMAINEN KUNTOARVIO
PYYDÄ TARJOUS »

OTA YHTEYS:
020 775 1350

Tämänkertaisessa artikkelissamme ajaudumme päin seiniä –  ulkoseiniä. Jos katosta sanotaan, että se kruunaa talon, niin ei ulkoverhous siitä kyllä kauaksi jää.  Mitäs se ulkoverhous sitten tarkoittaa? Joku saattaa käsittää sen kuorena talon rungon ympärillä, mutta me Primalla tiedämme, että kyse on tässäkin kokonaisuudesta. Se, mihin rajan vetää loppujen lopuksi on makuasia, mutta kun ottaa lähtökohdaksi toimivan kokonaisuuden, niin liikkeelle lähdetään viimeistään eristeiden ulkopinnasta.

Suomessa omakotitalojen ulkoverhouksia on tehty puusta, tiilestä, pellistä ja erityyppisistä levyistä (mm. Karaattilevy, Minerit-levy, Ensopaneeli, Vinyyli). Suosituin materiaali on ylivoimaisesti puu eri muodoissaan ja toisena tulee tiiliverhoukset. Me keskitymme tekemään puuverhouksia, mutta tässä toki sivuamme muitakin materiaaleja.

Suurin osa omakotitaloista on siis karkeasti määriteltynä puurunkoisia rakennuksia, joissa rungon välissä on eriste ja ulkopinnalla laudoitus. Ulkoverhouksen alla oleva rakenne antaa omat vaatimuksensa taas ulkoverhoukselle ja sen toimivuudelle. Jotta välttäisimme luettelemasta eri tyyppisten talojen rakenne-eroja, erilaisten materiaalien aiheuttamia vaatimuksia ja rakennusfysikaalisia ominaisuuksia tässä kohtaa, toteamme vain, että toimiva ulkoverhous tulee aina suunnitella vanhan rakenteen ominaispiirteet huomioon ottaen ja niiden perusteella hyvin rakentaen.

Miksi ulkoverhousta lähdetään uusimaan?

Syitä on useasti monia, tässä listattuna tavanomaisimpia:

  • Materiaalit ovat vanhenneet siihen kuntoon, että pelkkä huoltaminen ei ole järkevää
  • Rakenne ei toimi kunnolla. Voi olla virheellisiä ratkaisuja tms. Yleensä ongelmat liittyvät puutteelliseen tuuletukseen.
  • Eristeet ovat huonot tai ne ovat painuneet ajan saatossa (purueriste). Eli seinät ovat kylmät.
  • Malli / Väri / Materiaali ei ole mieluinen ja siitä halutaan eroon.
  • Asbestipitoisista materiaaleista halutaan eroon.
  • Seinissä on kosteusvaurioita jotka aiheuttavat riskin asumisterveydelle.

Tarve ulkoverhouksen uusimiseen on monesti hyvin tapauskohtaista, mutta sitä varten meilläkin on palvelu, jolla uusimisen tarpeen voi selvittää. Jos tilanne vaatii, niin samalla saadaan yksilöity tarjous verhouksen uusimisesta.

Mitä ulkoverhouksen asennuksessa pitää ottaa huomioon?

Hyvä ulkoverhous on alun perin suunniteltu hyvin: siinä on otettu huomioon vanhat rakenteet, mahdolliset ongelmat, toiveet uudelle verhoukselle ja tyylillinen sopivuus talon luonteeseen. Onnistunut lopputulos on rakenteellisesti toimiva, ammattitaidolla tehty, kauniisti viimeistelty näyttävä ulkoverhous. Miten siihen sitten päästään, herää kysymys?

Miten suunnittelen toimivan ulkoverhouksen?

  1. Perehdy vanhaan rakenteeseen ennen uuden suunnittelua. Aina vanhaa kunnostaessa tulee perehtyä nykytilanteeseen, sen rakenteeseen ja siinä mahdollisesti piileviin ongelmiin. Maallikolta saattaa herkästi mennä sormi suuhun ja moni kysyykin asiantuntijan apua koko projektin läpivientiin.
  2. Mitä vaatimuksia uudelle verhoukselle asetetaan? Onko yhtenä tarkoituksena parantaa kodin energiataloutta, onko samassa yhteydessä tarkoitus tehdä julkisivuun muutoksia (ikkunoita/ovia/terasseja), millaista tyyliä uudella verhouksella halutaan?
  3. Mitä toimenpiteitä vaaditaan tällä välillä. Eli miten päästään nykyisestä/vanhasta rakenteesta uusien suunnitelmien tasalle. Miten otetaan rakennuksen muut osat huomioon? (esim. räystäiden jatkot ym.)
  4. Mitä materiaaleja käytetään? Millä eristetään, millaista puutavaraa käytetään ja miten lopullinen maalaus suoritetaan.

Ja lopuksi tietysti työturvallisuuteen panostaminen koko projektin aikana.

Esimerkkikohde:

Otetaan esimerkiksi 60-luvun alussa valmistunut rintamamiestalo, jolle tehtiin koko kaikkien julkisivujen täyssaneeraus. Uusittiin siis katto, ulkoverhous, ovet ja ikkunat.

Vanha rakenne

Talossa oli hyvin perinteinen rintamamiestalolle tyypillinen rakenne: rungon välissä purueriste, sen päällä vinolaudoitus ja suoraan vinolaudoituksen päällä perinteinen pystyrimaverhous. Vanha pystyverhous oli kohtuullisessa kunnossa ikäänsä nähden, sitä oli maalattu aikojen kuluessa, mutta maali oli rapistunut pois ( verhouksen alta puuttui ilmarako) ja lautojen alareunat olivat hapertuneet ja pehmenneet. Alkuperäisten ikkunoiden vesipeltien kaadot olivat aivan liian loivat, lähes tasaiset.

Uusi rakenne

Taloon suunniteltiin Priman lämpöverhousrakenne, jossa talon seinien eristepaksuutta kasvatetaan 75mm. Jotta seinien paksuus ei kasvaisi liiaksi, päätettiin ulkoverhouksen malliksi muuttaa vaakapaneeli. (Vaakapaneelin alle riittää pystyssä oleva koolauspuu, pystyssä olevan verhouslaudoituksen alle tulee asentaa koolauspuut ristiinkoolattuna, jolloin tuuletus verhouksen takana ei pääse estymään)

Mitä toimenpiteitä vaadittiin?

Tässä kohteessa päätettiin vanhat purut vaihtaa pois ja varauduttiin myös lahokorjauksiin vesipeltien puutteellisten kallistusten takia. Lupapuoli hoidettiin rakennusvalvonnan kanssa kuntoon myös verhouksen osalta. Tässä tapauksessa kattoremontti oli tehty jo aiemmin ja siinä yhteydessä räystäitä oli jatkettu pidemmiksi, jotta nyt seinän paksuutta kasvattava verhous ei taas typistäisi räystäitä hassusti.

Käytetyt materiaalit

Rintamamiestalon ainut oikea materiaali on puu. Sitä ei tarvinnut erikseen edes miettiä. Kuten jo aiemmin todettiin, tässä kohteessa puupaneeli asetettiin vaakaan. Paneelivaihtoehtoja löytyy moneen makuun. On perinteisempää keilaponttia ja uudempaa viistetyllä pontilla olevaa paneelia. Vahvuuksia löytyy 23mm:stä 28mm: iin ja leveyksiä 145mm:stä 210mm: iin. Tässä tapauksessa päädyttiin vahvempaan versioon 170mm korkeana. Paneeli on homesuojattua ja kahteen kertaan käsiteltyä ennen kuin se asiakkaan pihaan tuodaan. Kahteen kertaan käsittely tarkoittaa pohjamaalausta ja näkyvien pintojen pintamaalausta. Pintamaalaus suoritetaan tehtaalla jo haluttuun sävyyn, jolloin yksi maalauskerta riittää valmiiseen pintaan.

Paneelin alle asennettiin jo mainitut koolauspuut (25mm*100mm) jonka alta seinäpinnat oikaistiin. Vanhassa talossa seinät monesti kiertävät suuntaan ja toiseen, joten seinäpinnat on hyvä oikoa koolauspuun alta kiilaamalla suoraan. Siistin lopputuloksen saamiseksi, oikaisu on monesti välttämätöntä.

Koolauspuun alta siirrytään jo sitten eristävään kerrokseen. Siinä ulommaisena on 25mm paksu puukuitulevy, jonka alla sitten 50mm puhallusvilla lisäkoolausten kanssa ja purun tilalle vaihdettiin 100mm vahva selluvilla.

Kuten näkyy, kaikki käytetyt materiaalit ovat luonnonmukaisia ja talon rakenne pääsee ”hengittämään”.

No miten kävi?

Kun talossa ollut puuverhous purettiin, paljastui alla olleesta vinolaudoituksesta lahovaurioita ikkunoiden alta: vesipeltien kaadot olivat olleet niin huonot, että eristeet seinän välissä olivat kastuneet ja lahonneet. Tässä kohtaa tämä ei koitunut ongelmaksi, vaan kaikki purettiin pois joka tapauksessa. Joidenkin harrastama ”pystyrima pois ja vaakaverhous päälle”-menetelmä olisi jättänyt ikävän yllätyksen seinän väliin muhimaan.

Kun vinolaudoitus oli poistettu, vanhat purueristeet tiputettiin alas ja korvattiin uudella selluvillalla. Selluvillan asennuksen jälkeen asennettiin 48mm*48mm lisäkoolaus toista eristekerrosta varten. Kun 50mm vahva selluvillalevy oli asennettu lisäkoolauksien väliin, asennettiin enää 25mm puukuitulevy ja koolaus. Seinät olivat panelointia vailla valmiit.

Ennen paneloinnin aloittamista mitattiin huolella aloituslankun korkeus, jotta panelointi ei lähde ”vaeltamaan”, vaan tulee vaakatasoon koko ajan. Täsmälleen oikealle kohdalle asennetulta lankulta oli helppo lähteä paneloimaan.

Priman ulkoverhouspaneeli on päätypontattu, joten jatkoskohdat ovat erittäin siistit ja hukkaa tulee tavattoman vähän. Kun paneeli on vielä valmiiksi halutussa sävyssä, tulee näyttävää jälkeä nopeasti.

Paneloinnin alareunaan asennettiin vielä hiiriverkko kutsumattomien vieraiden varalle, tämäkin kuuluu Priman verhoustoimituksiin nykyään vakiona.

Vaikka rintamamiestalot eivät ole suuren suuria rakennuksia, kaikki työt tehtiin (kuten lait ja asetukset edellyttävätkin) turvallisesti telineiltä.

Kun seinät oli paneloitu, asennettiin nurkkalaudat ja muut ilmelaudat. Lopuksi myös ikkunoiden vesipellit kunnollisella kaadolla tällä kertaa. Lopuksi asennettiin vielä uudet seinä- ja pelastustikkaat, jotta talosta olisi hädän hetkellä turvallista poistua myös yläkerrasta.

Priman tekemät verhoukset suositellaan maalattavaksi ”viimeiseen pintaan” viimeistään 18 kuukauden kuluttua asennuksesta. Kovin aikaisin maalausta ei edes kannata tehdä, ennen kuin paneeli on isoimmat kosteuden aiheuttamat liikkeensä elänyt. Monesti Prima tekee verhouksen syksy- / talviaikaan ja se maalataan seuraavana kesänä. Niin myös tässä tapauksessa. Maalauksessa käytettiin yhtä meidän kokemuksemme mukaan parhaista maaleista: Teknos Nordica Ekoa, olemme maalanneet tällä maalilla jo tuhansia tyytyväisten asiakkaiden koteja, niin myös tällä kertaa. Maalina ei varmasti kaikkein halvinta, mutta erittäin hyvää.

Lopputulos on siisti, viimeistelty ja pitkäikäinen. Ja mikä tärkeintä –  kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Jos kodin ulkoverhous on ajankohtaista, ota rohkeasti meihin yhteyttä.

© 2015 Prima-Rakentajat – Pintaa Perusteellisemmin!